Yhdeksän kuukauden korpivaellus alkaa olla takana. Yli 200 päivää tasapainoilua fyysisen kestävyyden ja henkisen tasapainon välillä. Puhun tietysti Suomen armeijasta, ja varusmiespalveluksestani joka alkaa olla niin kutsutulla loppusuoralla. Hiostavan kuumat helteet,
sateinen ja pimeä syksy sekä jäätävän kylmä talvi yrittivät parhaansa mukaan lannistaa soturia siinä kuitenkaan onnistumatta. Kansalaisvelvoitteeni on lähes suoritettu ja on aika vaihtaa kovia kokeneet varsikengät jälleen tuttuihin mukaviin lenkkitossuihin.
Maraton- unelma ei suinkaan ole unohtunut juoksuhautoihin eikä kasarmin harmaille käytäville. Firman haalareihin astuessani olin hyvässä kunnossa ja onnistuin saavuttamaan 3000 m tuloksen cooper testissä. Vaikka säännöllistä juoksuharjoittelua en ole kyennyt ylläpitämään enää aikoihin silti harjoittelun puutteesta huolimatta kunto ei ole kokenut jyrkkää laskua. Takapakkia ei ole tullut kuin korkeintaan kolme viikkoa kokonaistavoitetta ajatellen ja nyt on mahdollista jälleen aloittaa nousujohteinen harjoittelu. Tavoitteeseen on runsaasti aikaa jopa 22 viikkoa ja tossu kulkee vielä 20 km vauhdissa.Tästä huolimatta on äärimmäisen tärkeää aloittaa varovaisesti ja rauhallisesti totuttautuminen jälleen juoksuun ja viikoittaiseen harjoitteluun jotta vältytään vammoilta tai motivaation äkilliseltä katoamiselta. Yleisin virhe on yrittää ratsastaa vanhoilla meriiteillä ja ja jatkaa harjoittelua orjallisesti ohjelman mukaan vaikka taukoa on ollut monta viikkoa. Pitkien taukojen jälkeen on jälleen vedettävä verkkarit päälle ja etsittävä jälleen nöyryyttä tien päältä